Miyazakilta on nimittäin tulossa Yhdysvaltojen ensi-iltaan elokuun puolessavälissä uusi animaatio: Ponyo.
Tarina 5-vuotiaasta pojasta, joka ystävystyy kultakalaprinsessaan, joka puolestaan haaveilee ihmiseksi muuttumisesta. Miyazakin tyylin tuntien tiedossa on varmasti jälleen kerran kiehtova tarina, joka vie mukanaan niin lapset kuin aikuisetkin jännittävään seikkailuun.Miyazakin animaatioita olen koettanut myös itselleni kerätä ja tyttären kanssa olen niitä varoen katsellut, ihan kaikki Miyazakin animaatiot kun eivät ole ehkä ihan pienintä yleisöä varten.
Mutta perheemme kestosuosikiksi ja myös pienellekin yleisölle sopivaksi on osoittaunut tämä animaatio:
My Neighbour Totoro.Voi juku, mikä ihana tapaus onkaan tuo muhku, ihana, muriseva Totoro ja on kyllä vienyt sydämemme mukanaan siinä määrin, että San Franciscossa matkaillessamme tytär halusi välttämättä Totoro-tabletit ja äitikin huomasi tässä taannoin aasialaisessa kaupassa vieraillessaan hankkivansa itselleen vaaleanpunaisen Totoro-kännykkäkorun.
Juu-u, välillä lapsettaa pahan kerran, mutta katsopas itse tämä leffa ja saatat huomata itsekin höpsöttyväsi ihan samalla tavoin ;-)
Mutta nyt on vuorossa jännät hetket. Lähdemme ystäväperheen luokse katsomaan tv-kaistan kautta Suomi-USA lätkämatsin. Tehän siellä jo tiedättekin, miten pelissä on käynyt. Me olemme vielä onnellisen tietämättömiä Suomi-poikain kohtalosta, joten enpä ole tänään uskaltautunut Iltalehden tai -sanomien webbisivuille, saatika Facebookiin, jossa lätkähullut, miespuoliset tuttavat jo taatusti toitottavat lopputuloksia ;-)
Joten jännää on tiedossa, mä nimittäin eläydyn lätkäpeleihin vähän liiankin kanssa ja saatan huutaa ja riehua aivan täpöillä, niin maalien kuin epäonnistumisien eteen sattuessa. Joten saas nähdä, lähteekö huomenna ääntä vai murisenko minäkin vähän Totoro-tyyliin vain kuiskaamalla...
Viikon jatkoja kaikille!
Sari
Juu-u, välillä lapsettaa pahan kerran, mutta katsopas itse tämä leffa ja saatat huomata itsekin höpsöttyväsi ihan samalla tavoin ;-)
Mutta nyt on vuorossa jännät hetket. Lähdemme ystäväperheen luokse katsomaan tv-kaistan kautta Suomi-USA lätkämatsin. Tehän siellä jo tiedättekin, miten pelissä on käynyt. Me olemme vielä onnellisen tietämättömiä Suomi-poikain kohtalosta, joten enpä ole tänään uskaltautunut Iltalehden tai -sanomien webbisivuille, saatika Facebookiin, jossa lätkähullut, miespuoliset tuttavat jo taatusti toitottavat lopputuloksia ;-)
Joten jännää on tiedossa, mä nimittäin eläydyn lätkäpeleihin vähän liiankin kanssa ja saatan huutaa ja riehua aivan täpöillä, niin maalien kuin epäonnistumisien eteen sattuessa. Joten saas nähdä, lähteekö huomenna ääntä vai murisenko minäkin vähän Totoro-tyyliin vain kuiskaamalla...
Viikon jatkoja kaikille!
Sari
7 comments:
Minä rakastan Miyazakin leffoja! Ne on niin ihanan raikkaita ja aitoja, erilaisia. Totoro, Prinsessa Mononoke ja Nausicaa ovat ihan ehdottomia suosikkejani, vaikka tykkään kyllä tosi paljon myös Henkien kätkemästä (Spirited away) ja Liikkuvasta linnasta (Howl's moving castle). Jotkut noista kieltämättä sisältää sellaisia elementtejä, että ihan perheen pienimmille ei ehkä kannata näyttää, mutta Totoro on niin totaalisen täydellinen koko perheen elokuva että :)
Mulla on jäänyt huomaamatta että Miyazakilta olisi tulossa uuttakin, kiitos siis tiedosta. Täällä Suomessahan nuo Miyazakit ovat tulleet melkolailla jälkijunassa teatteriin ja viime vuosina ollaan saatu nähdä 80-luvun satoa, esim nyt oli vasta teatterikierroksella Laputa.
Japanilaiset osaavat tuon animaation taian, hahmot ovat järjestään niin käsittämättömän erikoisen ja silti söpön näköisiä!
Tämä kiinnostaa. Meidän perheessä on tykätty Liikkuvasta linnasta ja Henkien kätkemästä, joten tämä varmasti myös viehättää.
Hahmot ovat tosi ihania!
No voihan turkanen. Mä höpötin tänne juuri pitkät pätkät, mut sitten tämä vekotin potkaisi mut pihalle täältä blogista ja sinne hukkui koko teksti. Blaah, mutta siis, uusi yritys.
Päivi, kyllä nämä Miyazakin animaatiot on ihan omaa luokkaansa. Ja Totoro on meidän suosikki erityisesti siitä syystä, että on ehkä soveliain pienemmillekin katsojille, esim. Nausicaä, Spirited Away ja Moving Castle osoittautuivat liian jänniksi tämän ikäiselle. Mononoke on minulta edelleen näkemättä, koeetin sen tilata Disneyn Movie Clubista, johon kuulumme, mutta sieltä sitä en onnistunut tilaamaan. Mutta kyllä varmasti viel jostain löytyy.
Miyazakin uusimman Ponyo-leffan bongasin viikonlopun leffaliitteestä, jossa oli monen sivun artikkeli kesällä ensi-iltaan tulevista elokuvista. Siellä oli monta muutakin mielenkiintoista elokuvaa, joten odotan jo kesää innoissani, jo pelkästään leffoja ajatellen. Mites ois siis leffatreffit Tennispalatsissa kesällä?
Mikaela. Asiaa puhelet. Jotenkin nuo kaikki hahmot on aivan omalaatuisia ja täysin erityyppisesti toteutettuja kuin missään muualla maailmassa. Ja ne kaikki värit ja yleisesti se animaation toteutus on aivan omaa luokkaansa. Voi hitsi vie!
Sooloilija. Meillä vielä fanitetaan Totoroa, mutta varmasti jonkun vuoden päästä jo uskaltaudun katsotaan neidin kanssa noita vähän jännittäbvämpiäkin elokuvia ;-) Tämä tulevakin on varmasti kiva kokemus ja arvelen, että tämä voisi mennä vähän pienemmillekin katsojille. Traileri on kyllä ensin katsottava, niin saa vähän paremman käsityksen leffan sisällöstä, ehkä...
Sooloilijalle vielä. Upsii, aikamoisia kirjoitusvirheitä on tuossa kommentissani, mutta ehkä sait jonkun käsityksen siitä, mitä yritin sanoa... ;-)
Sari, leffatreffit kesällä sopii erinomaisesti, mutta Miyazakia ei ikävä kyllä päästä vielä täällä näkemään. IMDb:n mukaan Ponyo tulee Suomeen vasta syksyllä, suomalaisilla julkaisulistoilla en sitä vielä näe ollenkaan.
Moi Päivi. Juu, ei Ponyo tule täälläkään ensi-iltaan kuin vasta elokuussa, mutta ajattelinkin, että ihan yleisesti voisi tehdä ns. leffatreffit, sillä meillä on kuitenkin aika pitkälle sama leffamaku ja kesän leffatarjonta on ymmärtääkseni siellä Suomessakin ihan kattava... ;-) MM. Harry Potteria jo tässä kovasti odottelen, silloinhan olemme jo Suomessa.
Post a Comment