Sunday, May 24, 2009

Block Party

Tänään pidimme kadullamme Memorial Dayn kunniaksi ns. Block Partyt ja niinpä suurin osa katumme perheistä kokoontuikin kadun päädyssä asustavan perheen pihan edustalle, grillaillen, istuen retkituoleissa, siemaillen kuka mitäkin (yksi naapureistamme on Budweiserilla työssä, joten hän tarjoaa aina oluet ja miehet kyllä tykkää... ;-))

Katumme päädyssä asustava perhe on joka ikinen juhlapyhä kehittänyt jotain kivaa yhteistä tekemistä perheille ja kun eilen huikkasivat meille, että olisiko kiinnostusta tulla heille tänään grillailemaan, ei tuohon tarvinnut kovin kauaa vastausta miettiä. Tämän perheen isukki on muuten ohjaaja, joka ohjaa mm. mainoselokuvia ja tämä setä on myös arvatenkin elokuvien ystävä. Siispä yhtäkään block partya ei ole pidetty ilman elokuvia...

Eli siis, alkuillasta lapset leikkivät, pyöräilivät, kirmasivat pitkin katuja ja muuten vaan sähkäsivät sitä sun tätä, mutta kun ilta hämärtyi riittävästi, virittelivät miehet jo tuttuun tapaan leffakankaan ja tänään katselimme illan hämärässä elokuvan Hotel for Dogs.

Tässä taitavat vielä olla koolla kaikki lapset, mutta kun leffaa oli mennyt noin puolisen tuntia (jos sitäkään), jo oli yksi sun toinen joko herkkupöydän äärellä tai kirmailemassa kuka minnekin suuntaan...

Hotel for Dogs on arvatenkin koira-aiheinen, koko perheen elokuva, joka kertoo kahdesta sisaruksesta, Andista ja Brucesta, jotka ovat kiertäneet sijaiskodista toiseen ja ovat onnistuneet kaiken tuon aikaa pitämään salaa huolta Friday-nimisestä koirasta. Kun nämä sisarukset taas kerran päätyvät uuteen sijaisperheeseen, he alkavat salaa majoittamaan kulkukoiria läheiseen, tyhjänä olevaan, vanhaan hotelliin. Tästä alkaa melkoinen hulabaloo ja tietenkin väliin mahtuu myös pientä epäonnea ja vastoinkäymisiä, mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Enempää en nyt juonta paljasta, mutta koetan kirjoittaa tästäkin elokuvasta vähän tarkemmin MovieBabblingseihin (linkki tuossa sivussa) lähipäivinä ;-)

Tämä oli oikein hauska elokuva, jossa oli juuri sopivasti vauhtia, huumoria ja ihan hyppysellinen draamaa. Hotel for Dogs on aikuisellekin ihan viihdyttävä leffa, minusta ainakin oli aika hupaisaa seurata koirahotellin syntyä ja kehittymistä varsin ylelliseksi hotelliksi, jossa koiraveijareille oli tarjolla jos minkälaista viihdykettä aikansa kuluksi.

Ihan perheen pienemmille tämä voi olla vielä vähän monimutkainen aihe, meidän 5-vee on selvästi vielä animaatioiden lumossa ja tämäntyyliset leffat kiinnostavat häntä hetken, mutta jo kohta kirmasi menemään eikä jaksanut ihan koko aikaa elokuvaan keskittyä.

Minä taas ihastuin elokuvan pieneen tähteen, Friday-koiraan, joka oli tosi veijari kaveri ja mennä kirmasi, minkä kintuistaan ehti. Piti myöskin hämmästellä tuota kaikenkarvaista ja kirjavaa koirajoukkoa, kuinka hyvin jokaikinen koira suoriutui "roolistaan". Tämä elokuva osoitti taas kerran, miten uskomattoman viisaita ja oppivaisia koiraystävämme voivatkaan olla ;-)

Kaikille koirien ystäville viihdyttävää katsottavaa, aikuiset mukaanlukien.

5 comments:

Yaelian said...

Kiva tapa tuo block party ja kiva kun teidän kadulla on noin hyvä henki! Suloinen tuo Friday koira, muistuttaa naamasta vähän tuttavani koiraa!

Mikaela said...

Mä haluan kyllä ehd nähdä tuon leffan, odotan että sen saa dvd:llä vuokrattua ;O) Koira-ihmisille tuollaiset leffat on nannaa!

Sooloilija said...

Ajattelin tätä juttua lukiessani, että positiivista ja seurallista porukkaa teillä siellä kun järjestätte tällaisia tapahtumia. Mutta se kuuluu kai amerikkalaiseen kulttuuriin. Täällä kun yhä on se meininki, että kaikki elelevät vain omissa perheissään, omilla pihoillaan, omia juttujaan puuhaten.

Koirahotellia en ole nähnyt, mutta 9 v. tyttäreni kävi sen elokuvissa tänä keväänä katsomassa ja oli oikein innostunut näkemästään..

Paivi said...

Samaa mieltä edellisten kanssa, että tuollaiset partyt kuulostaa kivoilta :) ja teillä kun siellä päin on vielä noita kelejäkin paremmin pitää tuollaisia ulkokekkereitä. Vaikka amerikkalaista elämänmenoa usein haukutaankin, niin Sarin jutuista päätellen ei siellä kaikki huonosti ole - tuollainen yhteisöllisyys on minusta kivan kuuloinen asia!

Koirahotelli on laitettu katsontalistalle odottamaan dvd-julkaisua :)

Sari said...

Hei Yaelian. Nämä block partyt on tosi kivoja ja näin naapurustossa pysyy yllä hyvä henki. Tällä kadulla ihmiset tuntuivat aluksi vähän vierastavan meitä, mutta nyt kun olemme jo asuneet tässä kadulla kolme vuotta, on alkanut kutsujakin sadella vähän eri tahtiin... ;-)

Mikaeala. Tämä oli kyllä viihdyttävä elokuva ja nimenomaan koiraihmisille ihan ehdoton katsottava!

Sooloilija. Ei täälläkään joka kadulla ole samanlainen henki, että ihmiset järkkäisi mitään yhteisiä juttuja. Mutta tähän kaikkeen tarvitaan vain yksi perhe, joka on halukas pitämään yhteishenkeä yllä ja joka jaksaa ja haluaa järjestää ihmisille jotain yhteistä ja se aiheuttaa myös positiviisen ketjureaktion muissa naapureissa ja niinpä kaikki vievät tuonne aina jotain syötävää ja juotavaa ja tunnelma on leppoisan rento. Ensimmäisenä vuonna olimme vähän ulkopuolisen oloisia ja hivenen pihalla tästä koko block party-ajatuksesta, mutta nyt sitä jo tuntee olevansa osa tuota porukkaa.

Koirahotelli oli ihan hauskaa katsottavaa myös aikuisille. Mutta taas 5-veelle ehkä liian paljon tapahtumaa ja kun neiti elää vielä animaatioiden maailmassa, ei hän jaksanut tähän oikein keskittyä.

Päivi. Eilen muuten sateli vettäkin jossain vaiheessa, mutta naapurinsetä Bob oli asettanut kadulle sellaisen ison leirikatoksen, jonka alla kaikki sitten pitivät suojaa retkituoleissaan ja osa istuskeli autotallissa. Täällähän saatetaan ns. block partyjen ajaksi sulkea omatoimisesti koko katu ja perheet laittavat sellaiset oranssit muovitörpöt tielle, etteivät ihmiset aja alueella, jossa lapset kirmaavat.

Itsellänikin on ollut aiemmin omat ennakkoluuloni amerikkalaisia kohtaan (olemmepa tainneet asiasta puhellakin), mutta nyt, etenkin omakotitalossa asuessani, olen huomannut pyörtäväni useita ajatuksiani ja huomannut, että pienen alkukankeuden jälkeen mekin olemme saaneet olla osallisina moniin mukaviin tapahtumiin ihan tässä omalla kadullamme.

Amerikkalaiset, aivan kuten mekin suomalaiset, saattavat aluksi suhtautua vähän varauksella ulkomaalaisiin naapureihinsa, mutta aika tekee tehtävänsä ja nyt on ollut tosi mukavaa osallistua kaikkiin yhteisiin tapahtumiin. Toki edelleenkään emme tunne naapureitamme niin hyvin kuin he tuntevat toisensa ja kaikki toistensa tekemiset, mutta itse pidän tärkeänä, että pieni etäisyys ja oma yksityisyys pysyy. Ei naapureiden tarvitse ihan kaikkea meistä ja meidän tekemisistä tietääkään... ;-)