Kun elokuva starttasi edessäni valkokankaalla, en oikein tiennyt mitä odottaa. Tottakai tiesin, että Mickey Rourke oli jo saanut tästä roolistaan Golden Globen ja on myös roolistaan Oscar-ehdokkaana, mutta muuten en ollut täysin varma, mitä minua tulisi tämän elokuvan aikana kohtaamaan.Mutta kun lähdin elokuvateatterista, olin sanaton, jälleen kerran.
Aivan uskomattoman upea roolisuoritus Mickey Rourkelta ja minä toivonkin nyt sydämeni pohjasta, että Oscar-patsas ojennetaan tälle miehelle sunnuntaina!
Aiheena niin kovin yksinkertaisen draaman ainekset, mutta toteutus mieleenpainuva ja sanoisin jopa unohtumaton. Minä en ainakaan ihan heti unohda tätä elokuvaa ja tapaa, kuinka Randyn elämä häntä heitteli ja takaa-ajoi.
Mickey Rourken tulkinta oli niin käsinkosketeltavaa ja henkeäsalpaavaa, että jo pelkkä ajatus saa ihoni kananlihalle. Uskonpa, että Rourke antoi osan itseään tähän rooliin ja löysi taas vastaavasti Ramin roolista palasia omasta elämästään ja kykeni sen vuoksi uppoutumaan rooliin niin erinomaisella taidolla ja herkkyydellä.
Oli koskettavaa nähdä vanhan miehen herkkä puoli, kaikki ne vuodatetut kyyneleet ja kaikki ne syvät tunteet tytärtään kohtaan. Oli jotenkin lohdutonta ajatella, kuinka moni mies elää niin samantyylistä elämää kuin Randy, taistellen päivästä toiseen eteenpäin, välillä epätoivon partaalla, välillä pientä iloa ja toivoa sisimmässään tuntien. Niin moni ihminen meidänkin lähiympäristössä asuu samoissa olosuhteissa kuin Randy, trailer-parkeissa, yksinäisinä, ilman läheisten apua ja turvaa.
-----------------------------------
Tarina kertoo siis Randy the Ram (Mickey Rourke) show-painijasta, jonka elämä on pitkälti painiotteluista toiseen selviämistä, henkilökohtaisen elämän kanssa taistelua ja pakoteiden etsimistä arjen kipeästä todellisuudesta. Randyn elämä on käännekohdassa, hänen sairastuttuaan vakavasti ja tämä saa hänet pysähtymään ja hakemaan elämälleen uusia arvoja.
Randyllä ei ole juuri ystäviä eikä läheisiä elämässään ja niinpä hän joutuu hakemaan seuraa mitä mielenkiintoisimmista paikoista, kuten strippiluolista. Hänellä onkin melko läheiset välit strippari Cassidyyn (Marisa Tomei), jolle hän usein kertoo elämästään ja huolistaan.Cassidy on kuitenkin hyvin varovainen viemään suhdetta eteenpäin, sillä Randyhan on vain yksi asiakkaista. Mutta ajan myötä suhde tiivistyy ja Cassidy on vaikean valinnan edessä. Onko Ram the Randy tosiaankin vain yksi asiakkaista, vai ehkä sittenkin jotain enemmän?
Randyllä on myös tytär Stephanie (Evan Rachel Wood), jonka hän hylkäsi tämän ollessa vielä pieni. Randy kaipaa usein tytärtään ja tämä asia tulee puheenaiheeksi myös Cassidyn kanssa, joka kehoittaa miestä ottamaan yhteyttä Stephanieen. Ram päättää pian tehdä niin ja saada välinsä Stephanien kanssa kuntoon. Hän kertoo Stephanielle sairaudestaan ja huomaa pian, että tyttärellä on vielä tunteita häntä kohtaan ja suhde lämpenee ja tiivistyy.Tämä tuo suunnatonta iloa Randylle, mutta miehen rosoinen elämäntyyli tuo kuitenkin varsin pian kaikki ne satutttavat, vanhat tavat esille, eikä kestä kauaakaan, kun uudelleen eloon herännyt suhde tyttären kanssa on rajusti koetuksella.
Vastoinkäymiset toisensa jälkeen ajavat Randyn takaisin paini-areenoille ja elämää uhkaavista terveydellisistä riskeistä huolimatta hän kokee, että paini-areenat ja ne kaikki tutut kasvot noissa ympyröissä ovat se ainoa oikea perhe joka hänellä on. Eikä muulla ole juuri enää merkitystä.--------------------------------------
Surullinen ja mieleenpainuva tarina, joka saa miettimään, miten pienestä tulee usein itse oltua tyytymätön. Elämän ei tarvitse olla täydellistä, eikä se koskaan tule sitä olemaan, mutta pitäisi osata nauttia jokaisesta hetkestä, perheestä, läheisistä, katosta päämme päällä ja siitä, että meillä on ympärillämme ihmisiä, joilta saamme apua ja läheisyyttä sitä tarvitessamme.
Kaikki meistä eivät ole niin onnekkaita.
7 comments:
Olin ajatellut jossain vaiheessa ehka nahda taman leffan juuri Mickey Rourken takia, mutta nyt luettuani sun hienon leffa arvostelun mun on pakko nahda tama!
Yaelian, suosittelen todella. Tämä on tosi koskettava tarina!
Tämä on vielä näkemättä. Eräs ystäväni (nainen) kävi sen kaksi kertaa katsomassa ja on hehkuttanut sitä ylistävästi. Olen itse asiasta hieman ymmälläni..Koska minulla on käsitys, että tämä on vähän 'miesten elokuva'.
Mutta täytyy käydä toteamassa sen koskettavuus ja muuttamassa ennakkokäsityksiään.
Tämä kirjoituksesikin oli koskettava. Kiitos siitä.
Moi Sooloilija. Tämä oli mielestäni hyvä leffa ja vaikka aiheena tietty aika miehinen, niin kyllä meitä naisia oli kuitenkin elokuvasalissa selvästi enemmän kuin miehiä.
Ja minä ainakin jouduin kaivelemaan nenäliinaa useampaankin otteeseen käsilaukustani.
Mutta mielipiteitä on varmasti monia, ja voi olla, etteivät omat käsityksesi muutu tämän nähtyäsi mihinkään, mutta kannattaa kuitenkin katsoa tämä, ihan jo Rourken vuoksi.
Uskon, että käyn katsomassa, ihan Rourken vuoksi. Katson monia elokuvia juuri näyttelijöiden vuoksi. Vaikkakin olen sitä mieltä, että käsikirjoitus on tärkein elementti elokuvan kulussa..
Esim. äskettäin katsoin The Aviatorin ihan Leonardo DiCaprion roolisuorituksen vuoksi. Lisäksi Howard Hughesin tarina kiinnosti. Aikoinaan jäi tämä leffa katsomatta.
No ilmoittelen kun olen nähnyt. Nyt täytyy jo miettiä, että mitä menee katsomaan ja milloin. Rahavarat rajalliset, liput kalliita ja niin monia leffoja, jotka pitäisi nähdä.
Moi Sooloilija ja olet ihan oikeassa tarinan suhteen, kyllä onnistuneeseen leffaan tarvitaan hyvä käsikirjoitus. Mutta joskus harvoin myös hyvä näyttelijäkaarti saattaa pelastaa ei niin kummoisen tarinan. Mutta tässä leffassa itse tarina on myös mielenkiintoinen ja hyvin todenmukainen, miltei dokumentaarisen oloinen. Ja ehdottomasti Oscarin arvoinen suoritus Rourkelta!
Toivottavasti pääset tämän jossain vaiheessa katsomaan, mielelläni kuulisin sinunkin näkemyksesi tästä tarinasta. Onko siellä muuten päivänäytökset yhtään edullisempia kuin iltanäytökset?
Vielä yksi juttu. Mitä tykkäsit The Aviatorista? Minusta oli yksi parhaista Leonardon rooleista, ja tarina itsessäänkin tosi kiinnostava.
Post a Comment