Sunnuntain shoppailua ja H1N1-virusuutisia

Eilen lähdin käymään kaupungilla, tavoitteenani ostaa vähän kasvopyyhkeitä, puhdistussellaisia ja uudet lenkkeilyhousutkin olivat hakusassa, sillä niin kivaa kun on painoa pudottaakin, on sillä myös sellainen seuraamus, että vaatekaapin sisältöä joutuu vähän uudistamaan.

Niinpä lähdin matkaan tavoitteenani löytää ainakin ne uudet urheilupökät.

Mutta sen nyt tietää, kun tämä äippä pääsee kaupungille. Matkaan voi aina tarttua myös jotain muuta. Vaan löysin sentään kasvopyyhkeet ja uudet lenkkeilyhousut. Tuossa ne yllä nyt ovat, Championin mustat, tiukat caprimittaiset pöksyt, jotka ovat kyllä tosi kivat jalassa!

Lisäksi löysin uuden lompakon, Nine Westin mallistoa, tilava ja paljon lokerikkoja, vanhan ja saumoistaan irtoamaisillaan olevan tilalle, eli ihan tarpeeseen tuli tämäkin... ;-)

Ja mitäs siellä vielä näkyy? Kolme kappaletta leffoja, oi mikä yllätys! Targetissa alehyllyjen seassa pörrätessäni ottivat nimittäin silmiini nämä...

Kaikki kolme aiempaa X-Menin leffaa: X-Men, X-Men United ja X-Men The Last Stand.

Tästä leffasarjasta olen katsonut X-Menin kahteenkin otteeseen, mutta nuo kaksi seuraavaa elokuvaa ovat jääneet kohdaltani näkemättä ja Wolverinen innoittamana katsoin eilen X-Men Unitedin ja tänään on vuorossa The Last Stand.

Ja myönnetään nyt vielä sekin, että kävin eilen elokuvateatterissa uhmaamassa kaikkia median antamia kehoituksia ja menin julkiseen yleisötapahtumaan (ups!, äitini ei oikein tykännyt, kun hänelle tästä kerroin, ovat niin huolissaan tästä tilanteesta siellä koto-Suomessa) ja vieläpä aivan täpötäyteen elokuvasaliin katsomaan Wolverinen. Itse Wolverinesta kertoilen lisää fiiliksiä vielä jossain vaiheessa...

Täällä on nimittäin H1N1-viruksesta nyt tullut jo sellainen mediapyöritys ja kohu, että alueemme koulut päätettiin (useiden alueemme kouluikäisten sairastuttua) sulkea kokonaan täksi viikoksi ja niinpä olemme neidin kanssa tämän viikon kotosalla. Edelleen varoitellaan yleisötapahtumiin ja tilaisuuksiin menosta ja osavaltiossamme on tällä hetkellä 40 tartunnan saanutta, tämä lukema on luultavasti taas tänään muuttunut.

Eli meillä onkin tosi mukava viikko tiedossa. Minä ja 4-vee kotosalla koko viikko kaksistaan ei ole mikään kovin ihana yhdistelmä. Neiti tulee menettämään kiinnostuksensa leluihinsa ja äidin kanssa touhuiluun luultavasti jo tänään iltapäivällä ja äitikin on varmasti perjantaihin mennessä jo täysin hermoraunio.

Niinpä jotain pientä tapailua olemme suunnitelleet muutamien äitien kanssa, vaikkei ne vakio McDonaldsin leikkitapaamiset ole nyt tässä tilanteessa ihan ensimmäisenä listalla.

Tässä siis seuraamme tilannetta ja ehkä ensi viikolla taas neitikin pääsee kerhoilemaan. Katsotaan, mihin asiat kehittyvät.

Täällähän on ollut paljon keskustelua siitä, että H1N1-virus olisi oletettua lievempi ja verrattavissa Influenssa A:han, mutta jotkut myös pohtivat, onko tämän ensimmäisen virusaallon jälkeen tulossa mahdollisesti toinen, vaarallisempi mutaatio viruksesta.

Toivon mukaan tämä virus nyt kuolee pian pois eikä toista aaltoa enää tulisi. Tässäkin tilanteessa on jo ihan tarpeeksi ihmettelemistä ja huolenaihetta, etenkin oman lapsen puolesta.

Mutta jospa kaikki kääntyisi parhain päin ja tämä ärhäkkä tauti saataisiin jo pian kuriin. Ainakin Meksikossa ollaan jo optimistisia asian suhteen.

Viikon alkuja toivotellen,


Sari

Uutisotsikoissa tänään...

Meille tulee paikallinen sanomalehti, tosin vain sunnuntainumero, sillä siinä on yleensä ne tärkeimmät uutisoinnit metropleximme alueelta.

Mutta olin silti varsin yllättynyt, kun kahlasin tänä aamuna läpi etusivua ja silmiini osui uutinen etusivun alalaidassa, joka alkoi näin...

Texas school reformers try to learn lessons from Finland.

Teacher authonomy, emphasis on individuals, high goals created system that outscores most others.

Wow!

Olemme uutisotsikoissa jälleen!

Vastahan viime vuoden puolella Wall Street Journal ylisti suomalaista koulusysteemiä ja koulutuksen tasoa. Ja samoissa merkeissä olemme otsikoissa jälleen ja tällä paikallisella lehdellämmekin on levikki miljoonia.

Hyvä me!

En taida malttaa olla ensi viikolla tytärtä kerhoon viedessäni mainitsematta tästä ohikulkijoille ja ehkä jopa kerhon rehtorille.

Tyyliin, satuitko huomaamaan ne kaksi artikkelia sunnuntain lehdessä?

Etusivun juttu jatkui edelleen koko sivun mittaisena selontekona suomalaisesta koulusysteemistä sisäsivuilla. Ja Business-osiosta löytyi yllätyksekseni vielä toinen, suomalaiseen koulutukseen ja asiantuntijoihin liittyvä artikkeli, jossa vilahtelee myös suuria firmojen nimiä, kuten Nokia, Wärtsilä ja Vaisala Corp.

Enkä malttanut olla hymyilemättä, kun Business-osion otsikko jatkui sisäsivuilla näin: U.S. might take lesson from Finland... ;-)

Mielenkiintoista luettavaa ja te kaikki, jotka asustatte tällä alueella, käykäähän jo viimeistään nyt ostamassa tämä DMN:n sunnuntai-numero!

Eilinen ihme Hudson joella...

Minä en niin hirveästi välitä lentämisestä.

Se on minulle ns. välttämätön pakko päästä paikasta A paikkaan B nopeasti.

Nuorempana kärsin jopa jonkinasteisesta lentopelosta.

Tunsin todellista ahdistusta lentokoneessa istuessani, laskien tunteja toivoen, että pääsemme ehjänä määränpäähän...

Eikä lentäminen edelleenkään ole tosiaan mitenkään mielekästä, mutta kyllä sen kestää, kun koettaa hillitä mielikuvitustaan ja niitä negatiivisia ajatuksia pääsemästä valloilleen...

--------------------------------------------

Joten... Kun mieheni eilen illalla kertoi minulle juuri lukeneensa internetistä U.S. Airwaysin Hudson Riverillä tapahtuneesta lentoturmasta, kylmät väreet kulkivat selkäpiissäni ja huomasin kysyväni: Kuolivatko kaikki? (yltiö-optimistinen luonne kun olen... heh)

Mutta ei, Hudson joella tapahtui ihme.

U.S. Airwaysin lento 1549 oli juuri hetkeä aiemmin noussut La Guardian kentältä New Yorkista ja törmännyt oletettavasti isoon lintuparveen. Jonka seurauksena molemmat moottorit sammuivat ja lentokone teki hätälaskun Hudson jokeen. Airbus 320 mallinen lentokone teki kuitenkin hätälaskun veteen erittäin onnistuneesti.

Ja kaikki 155 matkustajaa selvisivät turmasta hengissä. Muutama vakavampi loukkaantuminen oli sattunut, eräältä matkustajalta oli mm. murtuneet molemmat jalat, mutta isoilta henkilövahingoilta säästyttiin.

Uutiskuvat lainattu Reutersilta.


Turmakone jäi ns. kellumaan joen pinnalle ja ihmiset seisoivat koneen siivillä pelastuslauttoja odotellen.


Siellä lentokone kellui vapaudenpatsas taustallaan. Jotenkin kammottava näkymä.


Koneen matkustajat olivat jostain syystä rynnänneet kohti koneen takaosaa nousten penkkien ylitse ja siitä johtuen koneen takaosa alkoi vajota veden alle. Mutta tilanne koneessa oli kuitenkin ollut erään matkustajan mukaan hallitun kaoottinen. Ihmiset keskustelivat tilanteesta suht rauhallisesti eikä kukaan ollut hysteerinen.


Tässä matkustajia pelastetaan ulos koneesta hätäuloskäyntien kautta. Vesi oli hyisen kylmää, ja veden varassa olevat ihmiset oli saatava ylös vedestä mahdollisimman pian. Veden varassa ei tosin useita matkustajia ollutkaan, vain muutama matkustaja oli joko joutunut tai itse hypännyt hyiseen veteen.


Ja hän on tämän turman sankari. Pilotti Chelsey B. Sullenberger III, joka on toiminut U.S. Airwaysin pilottina vuodesta 1980 lähtien ja joka on toiminut viimeiset pari vuotta myös turvallisuuskonsulttina konsultoiden mm. juuri lentoturmiin liittyvistä turva- ja pelastustoimenpiteistä. Joten tämä varmasti lisäsi hänen uskottavuuttaan myös tuolla saralla.

Matkustajien mukaan kapteenin ripeä ja varma ote pakkolaskutilanteessa pelasti heidän henkensä. Laskeutuminen veteen oli sujunut erittäin hyvin ja isku veteen oli vastannut lähinnä rajua pysähdystä liikenteessä.

Tämä tarina on kyllä todellinen, iloinen ihme. Ja uskomaton osoitus siitä, että lentoturmastakin voi selvitä ehjin nahoin.

Alla olevasta linkistä löytyy lisää dokumenttia ja turmasta pelastuneiden matkustajien haastatteluja ABC-newsin sivuilta.

http://abcnews.go.com/Video/playerIndex?id=6661975