Joulujuhlan tunnelmaa ja joulupukkeja... ;-)

Eilen oli ohjelmassa vauhtia ja hauskoja tilanteita. Joulujuhla oli kyllä aivan ihana täkäläisessä Suomi-koulussamme ja tuli niin ihanan jouluinen, aito suomalainen tunnelma tuossa juhlassa.

Oman lapsen kautta sen vasta oikein osaa kokea, sen aidon joulujuhlan tunnun ja riemun!

Tässä pikkuneitimme odottaa kuumeisesti ohjelmaa alkavaksi. Kaikki lapset saivat osallistua ohjelmaan ja kaikki meni oikein hienosti. Lapset lauloivat ja esittivät laulut: Tuiki tuiki tähtönen, Joulupuu on rakennettu, Pakkasherra ja Kulkuset.

Ja tässä tomerana helisytetään kulkusranneketta Kulkuset-laulun tahdissa.

Joulupukkikin saapui paikalle, vaikka ensin oli vähän porot eksyksissä (ts. parta hukassa...) ja vähän saatiin pukkia odottaa. Mutta mikäs siinä, riemu oli sitäkin suurempi, kun pukki vihdoin paikalle saapui... ;-) Tosin meidän neitiä alkoi hirmuisesti ujostuttamaan eikä sitten uskaltauduttu pukin syliin, vaikka äitikin vieressä koetti kannustaa.

Äitikin nimittäin tonttuili pukin vieressä lahjoja ojennellen. Tässä siis kuvassa kaksikin tonttua, toinen jo kaivaa omaa lahjapussukkaansa, toinen taasen sellaista lapsille ojentaa ja olihan varsin tonttumainen olo äidilläkin...

Mutta arvatkaapas mitä neitimme oli isälle suputtanut autossa, kun he lähtivät joulujuhlasta pois ja kaksin ajelivat kotiin (äiti kun jäi vielä koululle siivoamaan). Neiti oli todennut, että tuo Suomi-koulun pukki taisi olla vaan joku setä pukin asussa. Että se partakin taisi olla ihan tekoparta.

Että kyllä se oikea pukki oli tämä tässä yllä. Sen partakin oli ihan oikea... Ja mitäs tuohon sitten isä osasi sanoa. Isän oli sitten myönnettävä, että niinhän se taisi olla. Voi ei, se siitä joulupukki-hommasta sitten...

Ja oikeassahan pikkuneitimme oli. Tällä pukilla, jota käytiin jo reilu viikko sitten läheisessä ostoskeskuksessa moikkaamassa, oli tosiaan ihan oikea parta. Ja tämä on kuulema se oikea pukki! Jotenka, meille pukki tuokin tästä lähin lahjat oven taakse, ei nimittäin tasan tarkkaan mene enää tekopartaiset pukit läpi meidän huushollissa.

Johan meillä viime jouluna (ystäväpariskunnan miehen ollessa pukkina) todettiin muutaman minuutin pukin kanssa keskustelun jälkeen, että hei: Sehän on M! Ja pitkään joulun jälkeenkin puheltiin, että ei se äiti ollut oikea pukki, se oli kyllä ihan varmasti M-setä!

Ja tässä selvitetään sitten SILLE OIKEALLE PUKILLE pienen alkujännityksen laannuttua, että mitä halutaan joululahjaksi. Kuulema barbie-boat olisi kiva saada.

Että tätä rataa...

Mutta hei, en malta vielä olla laittamatta yhtä kuvaa eilisillasta. Ja se nyt tietty liittyy sitten ruokaan, arvatenkin kun tällainen herkku..... olen!

Eli tässä kuvassa vielä eilisillan pääruoka. Menimme ystävien luokse vielä joulujuhlan jälkeen jouluaterialle ja tarjolla oli kinkkua, lanttu- ja porkkanalaatikkoa, valkosipuliperunoita, rosollia ja ihanaa amerikkalaista sinappia. Ai niin, ja tietty ruisleipää ja jälkiruoaksi luumurahkaa. Nam! Hyvää oli!

Kiitos illan isännille ruoasta ja seurasta! Kotona olimme noin puoliltaöin ja neiti sippasi jo ystävien soffalle ja kuorsasi lahjakkaasti takapenkillä koko kotimatkan.

Tänään kävimme muuten vielä kuuntelemassa perheen kanssa Suomi-kirkossa kauneimmat joululaulut ja itsekin siellä joikasin minkä osasin. Tuli oikein jouluinen mieli ja maistelimme kirkkokahvien sijasta glögiä ja pipareita!

Oli oikein kiva viikonloppu, tästä on kiva aloittaa taas uutta viikkoa!