Kulmakunnan Halloween-koristuksia...

Uskomatonta, mutta huomenna on jo Halloween-aatto!

Ja itsellä pieni pannari siitä, että onhan pikkuneitimme nyt varmasti huomenna iskukunnossa (siis flunssaton ja kuumeeton), että pääsee illan hämärässä Trick or Treat-kierrokselle.

Meidän kadulla on tapana järjestää pienet kekkerit Halloween-aattona ja viime vuonna olimme mukana menossa. Ilta alkaa siis huomenna kadun päädyssä asustavan perheen pihamaalta. Siellä perheen isäntä grillailee autotallin edessä hodareita ja kaikki vievät pöytään pientä naposteltavaa.

Sitten kun hodarit on napsittu muiden lisujen kera, lähtee lapsikatras isien ja äitien kanssa kierrokselle. Ja se kierros muuten kestää, useita tunteja.

Viime vuonna neiti pelkäsi kummituksiin, luurankoihin ja velhoihin pukeutuneita lapsia sekä hurjia Halloween-koristeita naapureiden pihoilla.

Eikä ihme, kun katselee esimerkiksi näitäkin pihakoristuksia illan hämärässä, valoheijastimien näihin kajastaessa...

Itse suosin vähän vähempi pelottavia Halloween-koristeita ja minusta nuo hautaristit ja hauta-arkuista paljastuvat luurangot ovat mauttomia ja tuntuu hullulta, miten paljon ihmiset laittavat rahaa näiden kaikkien kamaluuksien hankkimiseen...

Meidän oman pihan Halloween-koristuksia voit muuten käydä kurkkaamassa täältä.

Mutta huomista odotellen terkut täältä Teksasista!

Sari

Ja taas syötiin, ja juotiin...

Herkutteluhan on siis ihanaa ja nappasin tämän kuvan joku aika sitten Chili's-ketjun ravintolassa käydessämme, kyseessä oli ihan uusi ruoka-annos Crispy chicken tacos ja sitä piti tietty heti kokeilla.

Oli ihan maittavaa (tosin kanaa olisi saanut olla enemmän, samoin pico de galloa) ja herranen aika, ekaa kertaa tyhjensin myös tuon papuosaston. Ne vaan oli niin ihanan pehmeitä ja maittavia tällä kertaa, ettei voinut jättää syömättä...

Hyvältä maistui ja tämä kuvahan aiheuttaa jatkuvalle laihiksella olijalle taas nälän tunteen vatsaan. Kurn...

Mutta sen verran kiusaan vielä, että tässä paljastan myös oman lempidrinksuni (hmm, Margaritan ohella tietty). Se on yllättäen Gin & Tonic, lyhykäisesti GT, jota en itse asiassa voinut vielä jokunen vuosi sietää. Suorastaan inhosin juoman aniksen tuoksua ja makukin tuntui ihan liian kitkerältä ja kovalta.

Mutta nykyään saatan hyvillä mielin maistella tätä raikasta juomaa, lime-viipaleiden ja jäiden kera tietty... ;-)

Njam!

Onko sinulla joku lempidrinkki tai juoma, jota on kiva nautiskella vaikkapa illan hämyssä, ravintolassa tai hyvässä seurassa?

Katutaiteilija

Toissa viikonloppuna tuli tosiaan touhuttua kaikenlaista ja yhtenä ohjelmana oli kiertää läheisen kaupungin viikonloppuvilinässä. Kyseessä oli Fort Worthin pieni kaupunginosa, vanhalla tyylillä tehty ja sen tyyliseksi jätetty Stockyards, paikka jossa on tarjolla mm. rodeota, karjanajoa, ravintoloita, cowboy-miehiä ja tätä nykyä myös todella paljon motaristeja iltaa istumassa vanhan kaupungin letkeässä tunnelmassa.

Täällä näkee myös silloin tällöin erilaisia katutaiteilijoita, etenkin tässä kyseisessä kaupunginosassa ja tämän kaverin olen nähnyt työn touhussa ennenkin.

Mutta tosiaan, vaarallista hommaa se on omalla tavallaan tämäkin.

Vai ryhtyisitkö itse samaan? Spray-maalilla ja tulella leikkimiseen parhaan kykysi mukaan?

En minä ainakaan, mutta työt olivat kyllä tosi kauniita. Harmittaa, kun en niistä hoksannut nappasta yhtään kuvaa...

Ja hei. Tosi kiva, että olette löytäneet minut täältä uudesta osoitteesta ;-)

Viikon jatkoja toivotellen,

Sari

Uusi blogi-osoitteeni

Hei vaan kaikki!

Ja nyt se päätös on syntynyt.

Vihdoin ja viimein on mitta täynnä Vuodatuksen kanssa. Nimittäin olen viime aikoina kohdannut vuodatusnetissä ihan liikaa ongelmia, hidastelua, päivittymishäiriöitä, kuvansiirto-ongelmia yms. yms.

Ja uusi blogini asustaa nyt täällä bloggerissa. Blogi-osoitteeni on siis nykyään teksasintaivaanalla.blogspot.com ja vuodatuksen blogia en enää päivittele.

Jos satun olemaan vaikka blogilistallasi, niin kannattaa muuttaa tuo osoite sinnekin... ;-)

----------------------------------------------------------

Mutta juu. Sitten tähän arkiseen aherrukseen...

Meillä on pikkuneiti ollut koko viikonlopun kipeänä, pientä kuumeilua ja tukkoisuutta on ollut ilmassa. Niinpä ajattelin vielä tänään olla neidin kanssa tässä kotosalla, niin että saadaan nuo pöpöt kuriin ja jaksetaan sitten loppuviikko touhuta, kun on se Halloweenikin jo tulossa ja olisi kaikkea kivaa olisi tosiaan tiedossa...

Tänään ollaankin sitten jo ennätetty katsoa kertaalleen tämä:


En tiedä, mikä leffa on kenenkin mielessä lapsuudesta päällimmäisenä, mutta itselle Prinsessa Ruusunen oli pienenä SE elokuva.

Muistan kuinka joka ikinen jouluaatto katsoin tämän elokuvan mummilassa, heti aamusella, nenä kiinni televisioruudussa ja tämä elokuva on jäänyt itselle kovin elävästi mieleen.

Niinpä olen itsekin katsonut tätä Ruususen uutta versiota vähintäänkin mielenkiinnolla ja ihan vaikuttava elokuva tämä on, vaikka minua on alkanut mietityttämään näissä Disneyn-klassikoissa tämä ainainen hyvä-paha asetelma.

Joka ikisessä elokuvassa on joko paha noita, haltia tai äitipuoli. Ja tyttäreni on huomannut saman kysellessään, että miksi tässäkin on noita ja miksi tässä on hapannaama-täti (Cinderellan äitipuoli).

Meillä katsellaan tällaisia vähän jännittävämpiä (noitia ja muita vähän pelottavia otuksia sisältäviä) elokuvia aina äidin tai isän kanssa. Miten teillä? Katseletteko tällaisia elokuvia alle kouluikäisten kanssa yhdessä vai erikseen? Vai ovatko kokonaan pannassa?

Itse olen aina välillä vähän epävarmana, että onko tämä vielä liian pelottava omalle tyttärelle, mutta vähän vaikea on se raja aina vetää, etenkin kun täällä Yhdysvalloissa ei ole mitään tarkkoja ikärajoja lastenelokuvissa mainittuna...

No mutta, minä menen laittamaan vähän välipalaa ja sitten taidamme ottaa piirustuslehtiöt esiin...

Viikon alkuja toivotellen,

Sari